Niskamigreeni lyhyesti
Niskamigreenillä tarkoitetaan kovaa, äkillisesti ilmaantuvaa särkyä, joka oireilee niskan alueella tai kallonpohjassa. Niskamigreeni on usein puhekielinen ilmaisu jännityspäänsärylle tai niskan retkahdusvamman (whiplash) jälkeiselle tilalle. Toisaalta niskamigreenillä voidaan myös viitata migreeniin, jonka oireet säteilevät niskan alueelle. Niskakipu voi siis olla migreenin ennakoiva oire eikä aina osoitus erillisestä niskavaivasta. Niskamigreeni syntyy usein kallonpohjan lihasten jumista tai nikamien ja hermojen pinnetilasta. Tällainen kipu on yleisempää henkilöillä, joilla on aiempia niskavammoja tai esimerkiksi eteenpäin työntyneen pään aiheuttamaa liiallista niskan kuormitusta.
Niskamigreeni ei ole virallinen diagnoosi, mutta sen oireiden ymmärtäminen voi auttaa tunnistamaan, millaista hoitoa ja ennaltaehkäisyä tarvitaan. Jännityspäänsäryn tai retkahdusvamman diagnosointi ei tyypillisesti vaadi verikokeita tai kuvantamistutkimuksia; yleensä oireet ja lääkärin tutkimus vahvistavat diagnoosin.
Liikunta ja liikeharjoitteet -combo on yksi tärkeimmistä ehkäisevistä ja hoitokeinoista niskamigreeniin, ja jos lääkitystä tarvitaan, se ei poista liikunnan tärkeyttä. Siirrytään nyt käsittelemään aihetta hieman syvällisemmin.
Niskamigreeni voi näyttää mm. tältä. Kuva: Andrea Piacquadio
Niskamigreenin syyt
Niskamigreenin tarkka syy on edelleen tuntematon. Niska-, hartia- ja päänahan lihasjännitys liittyy päänsäryn oireiden alkamiseen, mutta se ei yksin selitä tilaa. Psykologiset tekijät kuten masennus, ahdistus ja erilaiset stressaavat elämäntilanteet vaikuttavat myös päänsäryn kehittymiseen ja jatkumiseen, vaikka tarkat taustamekanismit eivät ole täysin selvillä.
Mistä oireet voivat johtua?
- Jännityspäänsärky (tension neck):
- Usein syynä pitkittynyt staattinen asento, huono työergonomia tai stressi.
- Oireet liittyvät niskan ja hartioiden lihasjännitykseen.
- Whiplash-vamma:
- Tyypillisesti seurausta äkillisestä pään liikkeestä, kuten auto-onnettomuudesta.
- Vamman seurauksena voi syntyä lihas-, hermo- ja nivelsidevaurioita, jotka aiheuttavat laaja-alaisia oireita.
Vaikuttaa siltä, että yksilöiden synnynnäinen alttius niskamigreenille niin ikään vaihtelee. Lisäksi ihmiset reagoivat eri tavoin elämän eri stressitekijöihin, jotka voivat johtaa päänsärkyyn.
Oireiden tunnistaminen
Kun oletetaan, että niskamigreenin taustalla voi olla joko jännityspäänsärky (”tension neck”) tai niskan retkahdusvamma (whiplash), näissä molemmissa tiloissa niska-hartiaseudun jännitys ja hermoärsytys voivat aiheuttaa säteilevää kipua, joka muistuttaa migreeniä. Nämä oireet voivat olla moninaisia ja vaihdella yksilöittäin.
Yleisimmät oireet:
Päänsärky: Usein alkaa niskan alueelta ja säteilee ylöspäin pään takaosaan, ohimoille tai otsalle. Kipua kuvataan puristavana, jomottavana tai sykkivänä.
Niska- ja hartiakipu: Kipu tai jäykkyys niskassa, joka rajoittaa pään liikerataa. Lihasjännitys voi tuntua voimakkaana hartioissa ja yläselässä.
Huimaus ja tasapainovaikeudet: Niskan hermojen ärsytys voi aiheuttaa huimausta tai epävakauden tunnetta.
Näköhäiriöt: Näkö voi sumentua tai tarkentaminen voi olla vaikeaa. Joillakin voi esiintyä valonarkuutta.
Tunnottomuus tai pistely: Hermoärsytys voi aiheuttaa pistelyä tai puutumista, erityisesti käsissä tai sormissa.
Korvien soiminen (tinnitus): Yleinen oire, joka voi liittyä niskan alueen lihas- ja hermojännitykseen.
Pahoinvointi ja väsymys: Jatkuva kipu ja lihasjännitys voivat aiheuttaa henkistä ja fyysistä uupumusta.
Niskamigreenit voivat toistua useita kertoja kuukaudessa ja joskus muuttua lähes jatkuvaksi. Vaikka ne eivät tyypillisesti herätä ihmisiä unesta, kipu saattaa alkaa pian heräämisen jälkeen aamulla. Jos henkilö kokee päänsärkyä useimpina kuukauden päivinä, hänen katsotaan kärsivän kroonisesta jännityspäänsärystä.
Niskamigreenin hoito
Satunnaiset niskamigreenit voidaan usein hallita itsenäisesti. Kipulääkkeet voivat hetkellisesti auttaa oireiden hallinnassa, mutta eivät korjaa aiheuttajaa. Kroonisten päänsärkyjen hoito päivittäisillä kipulääkkeillä ei yleensä ole suositeltavaa, koska nämä lääkkeet voivat johtaa haittavaikutuksiin ja paradoksaalisesti aiheuttaa lääkkeiden väärinkäytöstä johtuvia päänsärkyjä, jos niitä käytetään yli kolme päivää viikossa kolmen kuukauden ajan (tunnetaan lääkkeiden väärinkäytöstä johtuvana päänsärkynä).
Sen sijaan niskan avaaminen hieronnalla, venyttelyllä ja ryhtiä korjaamalla on huomattavasti kestävämpi hoitomuoto. Näin saamme veren ja kiertämään kunnolla kireän niskan läpi aivoihin. Näillä kahdella itse toteutettavalla hieronnalla on hyvä lähteä liikkeelle!
Niskamigreeni ja liikunta
Niskamigreenistä kärsiviä rohkaistaan harrastamaan säännöllistä fyysistä aktiivisuutta. Näin tulee lähes huomaamatta annettua vahvistavaa liikettä niskan alueelle. Ulkoiluaktiviteetit, jotka on räätälöity henkilön kuntoon sopiviksi, ovat erityisen hyviä vaihtoehtoja. Pallopelit myös siinä määrin, miten päänsärky sen sallii, voivat olla ns. pysähdy ja pyrähdä -tyyppisenä hyviä vaihtoehtoja.
Milloin hakea lääkärin apua
Tietyt ohjeet lääkärin hoitoon hakeutumiselle eivät ole absoluuttisia. Satunnaisten päänsärkyjen osalta yleinen sääntö on, että jos omahoito on hallittavissa ja tehokasta, henkilöt voivat jatkaa sen tekemistä. Kuitenkin, jos päänsärky jatkuu omahoidosta huolimatta ja merkittävästi häiritsee päivittäistä elämää, on suositeltavaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen.
Kroonisista päänsäryistä kärsivien on parempi hakea terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja kuin luottaa jatkuvaan kipulääkkeiden käyttöön, mikä voi pahentaa tilannetta.
Niskamigreenin ehkäisy
Niskamigreenin ehkäiseminen on haastavaa, eikä ole olemassa yleisesti sovellettavia menetelmiä. Satunnaisista jännityspäänsäryistä kärsivien tulisi yrittää tunnistaa mahdolliset laukaisevat tekijät ja käsitellä niitä. Koska työhön liittyvät tekijät voivat edistää jännityspäänsärkyjen syntymistä, työasennon muuttaminen tai muiden ergonomisten ratkaisujen käyttöönotto voi usein vähentää niitä.
Huomioon tulee ottaa myös psykologiset tekijät, kuten työstressi ja muut stressin muodot. Fyysisen kunnon parantaminen liikunnan avulla voi myös auttaa ehkäisemään jännityspäänsärkyjä.
On huomionarvoista, että masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet (bentsodiatsepiinit) ja vasodilataattorit eivät ole osoittautuneet vähentävän jännityspäänsäryn esiintymistä.
Seuraava askel
On yksi asia tietää lihasten jumiutumisen takana oleva teoria, mutta on ratkaisevaa myös ryhtyä toimeen niiden hoitamiseksi. Mutta ei hätää, olemme täällä auttamassa.
Jos haluat oppia lievittämään niskakipuja ja parantamaan hyvinvointiasi, ota avuksesi maksuton niska-hartiaseudun itsehoidon pikaoppaamme! Tiedämme, miten kallonpohjan ja niska-hartiaseudun kiputilat voivat viedä merkittävän määrän energiaa arjestasi. Saat pikaoppaasta käytännön harjoitteet, joiden avulla voit ottaa terveytesi omiin käsiisi ja päästä eroon kivusta luonnollisesti ja kotikonstein.
Olemme ryhmä intohimoisia terveydenhuollon ammattilaisia ja Hoidaitse on väylämme jakaa pitkän kokemuksemme oppeja kipujen itsehoidosta luonnollisin menetelmin. Olemme myös itse kokeneet päätetyöskentelyn aiheuttamat kiputilat niska-hartiaseudulla ja onnistuneet vapautumaan niistä.
Haluaisitko nähdä, miten iso vaikutus tarkoin valittujen liikeharjoitteiden tekemisellä voi olla elämänlaatuusi?
Q&A Niskamigreenistä
1. Voiko niskajumi laukaista migreenin?
Kyllä, niskajumi voi toimia migreenin laukaisevana tekijänä. Kireät niskan ja hartioiden lihakset voivat ärsyttää hermoja ja heikentää verenkiertoa, mikä voi altistaa päänsärylle ja migreenille. Tämä on yleistä etenkin stressaavissa tilanteissa tai pitkien staattisten asentojen, kuten tietokoneella työskentelyn jälkeen.
2. Mikä auttaa niskaperäiseen päänsärkyyn?
Niskaperäisen päänsäryn hoitoon auttaa yleensä:
- Lihasjännityksen vähentäminen hieronnalla, lämpöhoidolla tai liikeharjoitteilla.
- Ergonomian parantaminen erityisesti työpisteessä.
- Stressinhallintakeinot, kuten rentoutusharjoitukset ja mindfulness.
Jos kipu jatkuu tai pahenee, fysioterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen apu voi olla tarpeen.
3. Onko niskamigreenillä yhteyttä huimaukseen?
Kyllä, niskamigreeniin voi liittyä huimausta. Tämä johtuu usein niskan lihasjännityksestä tai hermoärsytyksestä, joka vaikuttaa tasapainoa sääteleviin rakenteisiin. Huimausta esiintyy erityisesti, jos niskan liikkuvuus on heikentynyt.
4. Milloin niskamigreeniin pitäisi hakea apua?
Ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos:
- Kipu pitkittyy tai pahenee.
- Oireisiin liittyy tunnottomuutta, pistelyä tai voimakasta huimausta.
- Päänsärky haittaa merkittävästi arkea tai toimintakykyä.
Oikea-aikainen hoito voi estää oireiden pahenemisen ja nopeuttaa kuntoutumista.
5. Miten niskamigreeniä voi ehkäistä?
Niskamigreenin ehkäisyssä tärkeintä on:
Riittävä uni ja hyvä nukkuma-asento, jotka tukevat niskan palautumista ja vähentävät jännitystä.
Hyvä työergonomia, erityisesti pitkien staattisten asentojen välttäminen.
Säännöllinen liikunta, joka parantaa niskan ja hartioiden lihasten toimintaa.
Stressinhallinta, sillä stressi lisää lihasjännitystä.