Akillesjännekipu johtuu usein toistuvasta rasituksesta, joka aiheuttaa tulehdusta tai vaurioita jänteeseen. Tyypillisiä oireita ovat kipu ja jäykkyys jänteen ympärillä, erityisesti aamuisin. Hoitokeinoihin kuuluvat lepo, kylmähoito ja fysioterapia. Krooninen rasitus voi johtaa jänteen paksuuntumiseen tai jopa repeämiseen, jolloin tarvitaan leikkaushoitoa.
Akillesjänne on kuin ihmiskehon oma ”voimansiirtoakseli”, joka yhdistää pohjelihakset kantapäähän ja mahdollistaa liikkeen juostessa, hypätessä ja kävellessä. Jos tämä akseli alkaa oireilla, kyseessä ei usein ole pelkkä epämukava tunne, vaan selvä varoitus siitä, että jotain voi olla pielessä. Kipu akillesjänteessä on siis usein syytä ottaa tosissaan.
Akillesjänteen tulehdus, paksuuntuminen tai kokonaan poikki meneminen ovat tyypillisimpiä alueen vaurioita. Tyypillisiä oireita ovat kipu ja jäykkyys jänteen ympärillä, erityisesti aamuisin herätessä. Kipu voi pahentua liikkumisen aikana, kuten juostessa tai portaissa kulkiessa. Jos vaivaa ei hoideta ajoissa, tulehdus voi kroonistua ja johtaa vakavampiin ongelmiin, kuten jänteen rappeutumiseen.
Akillesjänteen tulehdus: Mistä on kyse ja miten hoidetaan?
Akillesjänteen tulehdus, eli tendiniitti, on yksi yleisimmistä akillesjänteeseen liittyvistä ongelmista. Se syntyy yleensä toistuvan rasituksen seurauksena – ehkä olet innostunut hieman liikaa uudesta juoksuohjelmasta tai palannut takaisin aktiivisen liikunnan pariin tauon jälkeen. Tulehdus tuntuu kivuliaana alueena jänteen ympärillä, ja aamuisin askel voi olla erityisen tahmea.
Hoito alkaa yleensä konservatiivisilla keinoilla. Ensisijainen hoitomenetelmä on niin sanottu RICE-menetelmä (lepo, kylmähoito, kompressio ja jalkojen kohottaminen). Tämä hoitomuoto vähentää turvotusta ja helpottaa kipua. Kylmähoitoa voi käyttää 15–20 minuutin jaksoissa päivän aikana, kun taas lepo ja rasituksen vähentäminen antavat jänteelle mahdollisuuden toipua.
Fysioterapia ja eksentriset harjoitteet puolestaan auttavat vahvistamaan pohjelihaksia ja parantamaan jänteen liikkuvuutta. Joskus tarvitaan kuitenkin lääkärin apua – esimerkiksi kortisonipistokset tai leikkaus voivat olla vaihtoehtoja, jos tilanne ei rauhoitu ajan myötä. (Mayo Clinic)
Paksuuntunut akillesjänne
Jos kipu on jatkunut jo pidempään ja jänne tuntuu selvästi paksuuntuneelta, kyse voi olla tendinoosista, eli jänteen rappeutumasta. Tämä on seurausta pitkäaikaisesta rasituksesta, joka on heikentänyt jänteen rakennetta. Venyttely ja fysioterapia ovat tällöin keskiössä, mutta joskus tarvitaan radikaalimpia keinoja, kuten leikkausta, jossa vaurioitunut osa jänteestä poistetaan. Jänteen paksuuntuminen on selvä merkki siitä, että jänteen vauriot ovat kehittyneet hiljalleen pitkän ajan kuluessa, ja siksi se vaatii tarkkaa hoitoa ja kuntoutusta (UPMC | Life Changing Medicine)(OrthoInfo).
Akillesjänteen repeämä
Akillesjänteen repeämä on dramaattinen tapahtuma, jota edeltää usein se kuuluisa ”napsahdus”. Tämä tapahtuu yleensä äkillisen liikkeen yhteydessä, kuten juostessa tai hypätessä, ja se pysäyttää kaiken toiminnan heti. Jänteen repeämän jälkeen nilkan liikuttaminen on lähes mahdotonta, ja lääkäriin on syytä hakeutua välittömästi. Useimmissa tapauksissa jänne korjataan kirurgisesti, mutta lievemmät repeämät saattavat parantua konservatiivisella hoidolla, kuten immobilisaation ja asteittaisen kuntoutuksen avulla (Cleveland Clinic).
Muista siis:
Akillesjännekipu ei ole pelkkä pikkuvaiva, jonka voi ohittaa olankohautuksella. Se on kehon tapa kertoa, että jotain on pielessä, ja mitä aikaisemmin sen huomioi, sitä nopeammin voi palata normaalielämään. Hoito vaihtelee aina kylmähoidosta ja fysioterapiasta leikkaukseen, mutta jokaisen urheilijan ja aktiiviliikkujan kannattaa varmistaa, että jänteet ovat kunnossa ennen kuin jatkaa matkaa.